Valon laatu

Valon laatu kannattaa huomioida etenkin silloin, kun valoa käytetään sisustuselementtinä tai työskentelyn apuvälineenä. Myös ruokailu on tilanne, jossa laadukas valo on tärkeä.
Valon laatu näköaistimuksen tuottavana säteilynä muodostuu valaisimesta ja valonlähteestä sekä niiden ominaisuuksista.

Valaisin vaikuttaa tuottamansa valosäteilyn laatuun yleensä varsin vähän. Vain valaisinrakenteiden kuten heijastimen, häikäisysuojan, varjostimen tai suojalasin väri voi muuttaa valonlähteen tuottaman valon laatua. Valon laadun määrittää ominaisuuksiensa kautta valonlähde eli lamppu.

Valon spektri

Spektri eli valon kirjo tarkoittaa värien näkemistä. Auringonvalo on elektromagneettista säteilyä, josta silmä havaitsee tietyt osat. Spektri on ihmisen silmälle valon näkyvä osa, jonka näemme väreinä. Ihmisen silmälle aurinko on täydellinen valonlähde, koska auringon valossa ihmissilmän värihavainnoista ei puutu mitään. Tämän takia auringonvaloa kutsutaan jatkuvaspektriseksi valoksi.

Koska keinotekoiset valonlähteet ovat auringon kopioita, ei kaikkia aallonpituuksia pystytä tuottamaan täysin samankaltaisina kuin aurinko tuottaa. Lähimpänä luonnollista auringonvaloa ovat jatkuvaspektriset valonlähteet kuten hehkulamppu, halogeenilamppu ja led-lamppu.

Viivaspektrissä valosta puuttuu aallonpituuksia. Jos vaatekaupassa katselee vaatetta loisteputkivalossa, ja vertaa sitä sen jälkeen ulkona auringonvalossa, sävyt saattavat näyttää hyvinkin erilaisilta. Mitä lähempänä valonlähteen spektri on auringonvalon spektriä, sitä parempi. Kodeissa olisi suositeltavinta käyttää sellaisia valonlähteitä, jotka tuottavat jatkuvan spektrin, ja jotka vastaavat riittävällä tavalla päivänvaloa.

Värilämpötila

Värilämpötilaa eli sitä miten lämpimältä tai viileältä valo näyttää, mitataan Kelvin asteina.

Värilämpötilaa voidaan kuvata myös aistimielikuvalla, jonka eri värilämpötilat tuottavat.

Värisävyt: 2500 K, 2700 K, 3000 K, 4000 K ja 6500 K

Oikean värilämpötilan valinta on osaksi makuasia. On kuitenkin todettu, että vireyttä vaativissa tehtävissä on suositeltavaa käyttää neutraaleja ja viileitä värilämpötiloja kuten 4000-5000 K. Monet ihmiset myös lukevat nopeammin valossa, joka sisältää silmän sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia 460-480 nm. Sininen aallonpituus myös lopettaa nopeammin melatoniinin eli unihormonin erityksen verenkiertoon. 2700 K lämmin valo taas vaikuttaa rauhoittavammin.

Värintoistokyky

Värintoistokyky ilmaistaan värintoistoindeksillä eli Ra-indeksillä. Ra-indeksi kertoo, miten hyvin näet värit eri valonlähteiden valossa. Ra-indeksin luku vaihtelee välillä 0-100. Värintoisto-ominaisuuksiltaan paras on päivänvalo, jonka Ra-indeksi on 100.

Kodin sisätiloihin on suositeltavaa hankkia ainoastaan erinomaisen värintoiston omaavia valonlähteitä, joiden värintoisto eli Ra-indeksi on välillä 90-100. Varastoihin ja aputiloihin voidaan kelpuuttaa myös Ra-indeksiltään heikompia valonlähteitä.

Valon määrä

Energiatehokkuus

Lamppujen energiatehokkuutta kuvataan valotehokkuudella, joka on lampun valovirta (lm) jaettuna lampun teholla (W). Hehkulampun valotehokkuus on noin 12 lm/ W. Pienloistelampun valotehokkuus vaihtelee lampputyypeittäin. Kierteinen pienloistelamppu on tehokkain 70 lm/ W, sauvamainen hieman yli 60 lm/W ja kuvullinen noin 50 lm/W. Led-lamppujen valotehokkuus kehittyy koko ajan, ja tutkimusten mukaan tulevaisuudessa se olisi jopa 200 lm/W. Tällä hetkellä parhaiden led-lamppujen tehokkuus on jo reilusti yli 100 lm/W. B-energialuokan halogeenien valotehokkuus on vain hieman suurempi kuin hehkulampuilla. Tämän vuoksi myös halogeenit ovat poistumassa myynnistä.

Valovirran määrän aleneminen

Lamppujen valovirta laskee käytössä, jolloin lamput eivät tuota valoa enää yhtä paljon kuin uutena. Aleneminen korostuu etenkin pitkäikäisillä valonlähteillä kuten pienloistelampuilla ja led-lampuilla.
Pitkään käytössä ollut loisteputki kannattaakin vaihtaa, vaikka se vielä toimisi, jotta tilan valaistustaso pysyy suunnitellussa.
Normaalin aleneman lisäksi myös ilmoitettu valontuotto voi olla matalampi olosuhteista johtuen. Pienloistelamput tuottavat parhaiten valoa 25 °C asteen lämpötilassa polttoasennon ollessa kanta ylöspäin. Led-lampun valontuotto kasvaa lämpötilan alentuessa. Polttoasennosta, ympäristön lämpötilasta ja valovirran alenemasta johtuen hehkulampun korvaavan pienloiste- tai led-lampun valovirran on oltava suurempi kuin hehkulampun.

Valon määrä ilmoitetaan lumeneina (lm) ja luxeina (lx).

• 50 lx vähimmäisvaatimus voidaksemme nähdä ja liikkua pimeässä.
• 200-500 lx oleskeulutila
• 500-750 lx lukeminen ja toimistotyöt
• 1000-1500 lx tarkka työ
• 5000 lx pilvinen päivä
• 100 000 lx aurinkoinen päivä

Heijastussuhde

Valon määrää suunnitellessa kannattaa huomioida heijastussuhteet. Huoneen seinät, katto ja lattia heijastavat väristä ja rakenteesta riippuen eri määrän niihin lankeavaa valoa. Pinnasta heijastuvat valon määrä eli heijastussuhde, ilmaistaan prosentteina.

Vaaleat pinnat ja runsas valkoisen värin käyttö auttavat levittämään valoa laajemmalle.
Valkoinen tiiliseinä, rappaus tai marmorin kaltaiset pinnat imevät kohdistavasta valosta 30 %, ja heijastavat sitä 60-80 %.

Tummalla värillä maalatut seinät ja lattia imevät 85-95 % niihin kohdistuvasta valosta, ja heijastavat sitä 10-15 %. Himmeä tumma pinta heijastaa valoa vain 5 %.

Valkoinen katto ja lattia heijastaa valon tasaisesti ja kirkkaasti. Jos katto on valkoinen ja seinät tummat, valo heijastuu kohtalaisesti. Jos sekä katto että seinät ovat tummat, huoneen heijastustaso on erittäin matala. Mikäli tummaan huoneeseen halutaan yhtä paljon valoa kuin vaaleilla pinnoilla sisustettuun huoneeseen, tarvitaan paljon enemmän suuritehoisia valonlähteitä.